sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Huolta ja onnen kyyneleitä

Hallan odotus on sujunut oikein mallikkaasti. Masu kasvaa Halla torkkuu paljon. Ruoka on edelleen sellainen asia joka saa muuten aika flegmaattisen koiran valpastumaan hyperaktiiviseksi.

Eilen kuitenkin koettiin ikävä takaisku odotuksessa, kun jouduimme lähtemään Oulun eläinklinikalle kohtutulehdus epäilyn takia. Odotus aulassa oltiin jo aika maamme myyneitä, että näinkö tässä nyt kävi. Mahdollinen pentujen menetys tuntui kauhealta, muttei sekään niin pahalta kuin ajatus Hallan menetyksestä. Eläinlääkäri otti näytteitä ja tulehdus soluja löytyi. Röntgen kuvat otettiin, jotta nähtäisiin onko pennut vielä mahassa. Kuvassa ei pentuja näkynyt. Hoitajan mukaan olisi pitänyt näkyä, joten tuomio oli, että pennut olisivat abortoituneet. Onneksi meidän eläinlääkäri vielä kuitenkin ultrasi ja sieltä pienet löytyivät ja kaikki elossa! Minun stressin sieto kykyny loppui siihen ja pillahdin itkuun onnesta. Kaikki oli hyvin pennuilla ja vielä tärkeämpää Hallalla ei ollut hätää. Antibiootti kuuri saatiin emätin tulehdukseen ja konrolli kymmenen päivän päähän. Eläinlääkäri haluaa varmistaa, että estettä normaalille synnytykselle ei ole. Pennuthan syntyvät kolmen viikon päästä, jos kaikki hyvin menee tästä eteenpäin. Halla päätettiin kuitenkin jättää Ouluun kontrolliin asti, kun minä lähden töihin Tervolaan. Parempi niin, että lääkäri on lähempänä täällä, jos jotain vielä tulee.
Masu on pyöristynyt


Hallan pentuajan ruoka on hankittu, jota pohdin pitkään ja hartaasti mikä olisi hyvä ruoka viimeiselle kolmelle viikolle sekä pentujen syntymän jälkeen passaisi niin pennuille, kuin myös Hallalle. Noh päädyin sitten Royal Caninin mini starteriin. Nappula koko miellytti Hallaa, se kun on hyvin nirso jos nappula on väärän mallinen tai liian suuri hänen suuhunsa.
Tätä sitä  nyt syödään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti