Tylsää maanantaita

Aamulla klo. 5 herätyskello päräyttää ilmoille maailman rasittavimman herätyksen linnunlaulua ja muuta sekamelskaa huoh ylös.

Klo. 5:20 Järetön kiire pyörän selkään. Onneksi pyörätie on aurattu ja tuuli kohtuu myötäinen.

Klo5:30 Työpaikan pihalla huohottaen. Pyörä sisään, hanskat vaihtoon, otsalamppu syttyy ei muuta kuin kohti tallia. Talliin päästyä saa todeta, että täällä haisee p***a :P ei kiva. Raisalle äkkiä loimi selkään ja ulos. Nopeasti vaatteet vaihtoon ja navetan puolelle.

Klo. 6:00 Nopea katsaus poikimakarsinoihin. Jaahas siellä makaa Elda ketoosissa ja turbotissi Hyasintti on näemmä poikinut hohhoijaa tuohon kun saa robotti lypsimen kiinni niin voi taputtaa itseään olalle ja todeta, että hyvin tehty.

Klo. 8:00 Paperi hommia ja KAHVIA se on nyt paikallaan(voisiko saada tippaletkun suoraan suoneen tätä ihme ainetta?)

Klo. 9:00 polkaisen residenssiini, jota varakodiksikin kutsutaan. Ruokaa naamariin, Kalevan lukua ja lisää KAHVIA. Hallan ruokinta ja lääkitseminen. Reppana onneksi se voi jo paremmin.

Klo. 12:00 Tallille hiihtoratsastuksen kokeilua. Itse ratsastin ja mies tulee laudalla perässä. Hieman pelotti miten Raisa reagoi, mutta hyvin meni. Hengissä ollaan.

Klo. 14:00 Taas töissä lypsylistaus ei lupaa hyvää. Kymmenen lehmää jonossa robotilla ja maito suihkuaa tisseistä. Semmari tulee ja ilmoittaa tipauttaneensa gopletti telineen typpipöntön pohjalle.... voi surkeus miten sen sieltä onkii pois. Aikaa tuhraantuu liikaa minun mielestäni ja ajatuksissa siintää jo turbotissin lypsäminen. Siitäkin selvittiin muutaman juoksu askeleen siivittämänä, kun meinasi lehmä lähtä käpälä mäkeen mieluummin kuin lypsylle. No tällä kertaa karjanhoitajan jalat olivat nopeammat.

Klo. 18:00 residenssissä kelpo ruokaa ja kotoilua. Olymppiakisoista riittää juttua ja siitä kuinka Kaisa Mäkäräinen kämmäsi mitalin.

Klo. 20:20 Iltakierto ja Raisan sisälle vienti. Huh se oli siinä!

Klo. 22:00 Ruokaa, sauna Zzzzzzzzzz

Huolta ja onnen kyyneleitä

Hallan odotus on sujunut oikein mallikkaasti. Masu kasvaa Halla torkkuu paljon. Ruoka on edelleen sellainen asia joka saa muuten aika flegmaattisen koiran valpastumaan hyperaktiiviseksi.

Eilen kuitenkin koettiin ikävä takaisku odotuksessa, kun jouduimme lähtemään Oulun eläinklinikalle kohtutulehdus epäilyn takia. Odotus aulassa oltiin jo aika maamme myyneitä, että näinkö tässä nyt kävi. Mahdollinen pentujen menetys tuntui kauhealta, muttei sekään niin pahalta kuin ajatus Hallan menetyksestä. Eläinlääkäri otti näytteitä ja tulehdus soluja löytyi. Röntgen kuvat otettiin, jotta nähtäisiin onko pennut vielä mahassa. Kuvassa ei pentuja näkynyt. Hoitajan mukaan olisi pitänyt näkyä, joten tuomio oli, että pennut olisivat abortoituneet. Onneksi meidän eläinlääkäri vielä kuitenkin ultrasi ja sieltä pienet löytyivät ja kaikki elossa! Minun stressin sieto kykyny loppui siihen ja pillahdin itkuun onnesta. Kaikki oli hyvin pennuilla ja vielä tärkeämpää Hallalla ei ollut hätää. Antibiootti kuuri saatiin emätin tulehdukseen ja konrolli kymmenen päivän päähän. Eläinlääkäri haluaa varmistaa, että estettä normaalille synnytykselle ei ole. Pennuthan syntyvät kolmen viikon päästä, jos kaikki hyvin menee tästä eteenpäin. Halla päätettiin kuitenkin jättää Ouluun kontrolliin asti, kun minä lähden töihin Tervolaan. Parempi niin, että lääkäri on lähempänä täällä, jos jotain vielä tulee.

Masu on pyöristynyt

Hallan pentuajan ruoka on hankittu, jota pohdin pitkään ja hartaasti mikä olisi hyvä ruoka viimeiselle kolmelle viikolle sekä pentujen syntymän jälkeen passaisi niin pennuille, kuin myös Hallalle. Noh päädyin sitten Royal Caninin mini starteriin. Nappula koko miellytti Hallaa, se kun on hyvin nirso jos nappula on väärän mallinen tai liian suuri hänen suuhunsa.

Tätä sitä  nyt syödään